Näin keskuspankit päättävät koroista: mistä Fed, EKP ja Japanin keskuspankki päättävät

Fed, EKP ja Japanin keskuspankki pitävät kaikki rahapoliittiset kokouksensa lokakuun 2026 lopulla, ja kukin päättää asiasta eri elimessä ja tähtää eri yön yli -korkoon. Yhdysvaltain keskuspankin avomarkkinakomitea FOMC kokoontuu 27.–28.10.2026, Euroopan keskuspankin neuvosto 28.–29.10. ja Japanin keskuspankin johtokunta (Policy Board) 29.–30.10. Kaikki kolme myös ohjaavat markkinakorot linjaan omilla operaatioillaan.

FOMC:ssä on 12 äänivaltaista jäsentä: Fedin johtokunnan (Board of Governors) seitsemän jäsentä, New Yorkin Fedin pääjohtaja sekä neljä muiden 11 aluekeskuspankin pääjohtajista, jotka vaihtuvat vuoden kausin. Pääjohtajat, joilla ei ole kyseisenä vuonna äänioikeutta, osallistuvat silti kokouksiin ja keskusteluun. Komitealla on vuodessa kahdeksan säännöllistä kokousta, joissa se arvioi talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilaa ja päättää rahapolitiikan linjasta (vuoden 2026 kokousaikataulu).

FOMC päätti 16.9.2026 äänin 12–0 nostaa federal funds -koron tavoitevaihteluväliä neljänneksellä prosenttiyksiköllä 3,75–4,00 prosenttiin (päätöstiedotteessa muodossa 3-3/4 to 4 percent). Komitean mukaan nosto auttaa palauttamaan inflaation 2 prosentin tavoitteeseen nopeammin. Fedin taulukossa aiemmista koronmuutoksista se on toistaiseksi vuoden 2026 ainoa muutos; vaihteluväli oli ollut 3,50–3,75 % 11.12.2025 lähtien.

Samana päivänä julkaistussa toimeenpanotiedotteessa (Implementation Note) Fedin johtokunta nosti pankkien keskuspankkitalletuksille maksamaansa korkoa (IORB), ja FOMC ohjeisti New Yorkin Fedin markkinaoperaatioyksikön (Open Market Desk) tekemään avomarkkinaoperaatioita tarpeen mukaan, jotta federal funds -korko pysyy uudella vaihteluvälillä. Johtokunta hyväksyi myös neljänneksen prosenttiyksikön noston ensisijaisen luoton (primary credit) korkoon. Kaikki muutokset tulivat voimaan 17.9.2026.

Repokorko on tavoitevaihteluvälin ylärajalla ja käänteisrepojen tarjouskorko sen alarajalla. Fedin mukaan pysyvät repo-operaatiot auttavat asettamaan korkotasolle katon. Fedin luettelemista kolmesta rahapolitiikan välineestä FOMC vastaa avomarkkinaoperaatioista, kun taas johtokunta päättää diskonttokorosta ja vähimmäisvarannoista.

Euroalueella rahapolitiikasta päättää EKP:n neuvosto, johon kuuluvat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä ja euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Se tekee rahapoliittiset päätöksensä kuuden viikon välein. Hintavakaus on EKP:n ensisijainen tavoite, ja neuvosto tavoittelee keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin inflaatiota. EKP kuvaa ohjauskorkojensa asettamista päävälineekseen. Päätökset panevat yleensä täytäntöön kansalliset keskuspankit, esimerkiksi lainaamalla liikepankeille perusrahoitusoperaatioissa.

Kaksi muuta ohjauskorkoa ovat sitä korkeammalla. Perusrahoitusoperaatioiden korko on se, jonka pankit maksavat lainatessaan EKP:ltä viikoittaisissa operaatioissa laajaa vakuusvalikoimaa vastaan; maksuvalmiusluoton korkoa sovelletaan yön yli -lainoihin, nekin vakuuksia vastaan. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 18.9.2024 lähtien ollut 0,15 prosenttiyksikköä talletuskorkoa korkeampi ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttiyksikköä perusrahoitusoperaatioiden korkoa korkeampi.

EKP:n oman taulukon mukaan talletuskorko on 2,50 % 16.9.2026 alkaen, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,65 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,90 %. Talletuskorko oli samassa 2,50 prosentissa 12.3.2025 alkaen, ennen kuin laskut veivät sen 2,25 prosenttiin 23.4.2025 alkaen ja 2,00 prosenttiin 11.6.2025 alkaen. Se nostettiin 2,25 prosenttiin 17.6.2026 alkaen ja takaisin 2,50 prosenttiin 16.9.2026 alkaen.

Japanin keskuspankkilain mukaan pankin rahapolitiikan tavoite on hintavakaus, jonka kautta tuetaan Japanin talouden tervettä kehitystä. Tammikuussa 2013 pankki asetti hintavakaustavoitteekseen 2 prosenttia kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksella mitattuna. Päätökset tekee yhdeksänjäseninen johtokunta (pääjohtaja, kaksi varapääjohtajaa ja kuusi muuta jäsentä), joka pitää rahapoliittisen kokouksen kahdeksan kertaa vuodessa, kukin kaksipäiväinen, ja päättää enemmistöäänin (rahapolitiikan yleiskuvaus).

Johtokunta päättää rahamarkkinaoperaatioiden ohjeesta, joka on voimassa seuraavaan kokoukseen asti. Se päätti 18.9.2026 äänin 7–2, että pankki ”kannustaa vakuudettoman yön yli -koron (call rate) pysymään noin 1,25 prosentissa” (päätöstiedote), 24.9. alkaen. Samoin äänin 7–2 se asetti täydentävän talletusjärjestelyn koron, jota maksetaan pankkien Japanin keskuspankissa pitämille vähimmäisvarannot ylittäville sekkitilisaldoille, 1,25 prosenttiin ja peruslainakoron 1,5 prosenttiin. Tämän jälkeen pankki päättää, kuinka paljon rahaa se lisää tai poistaa markkinoilta päivittäisissä operaatioissaan ja mitä välineitä se käyttää, jotta ohje toteutuu.

Fed kuvaa ketjun, joka kulkee federal funds -korosta muihin lyhyisiin korkoihin, valuuttakursseihin, pitkiin korkoihin sekä rahan ja luoton määrään ja niistä edelleen laajempiin mittareihin, kuten työllisyyteen, tuotantoon sekä tavaroiden ja palvelujen hintoihin. EKP:n kuvaus on lyhyempi: sen ohjauskorot vaikuttavat rahoitusoloihin ja talouden kehitykseen ja auttavat näin pitämään inflaation tavoitteessa.